Ajankohtaista

 

 
PaPon suosittu salibandykerhojen ovat käynnissä!

 

Lisätietoja kerhoista löydät kerhosivulta.

Mukaan voit ilmoittautua suoraan näistä linkeistä:
Pelikerho 2006-09 –syntyneille
Poikien salibandykerho 2010-11 –syntyneille
Poikien salibandykerho 2012-13 –syntyneille
Tyttöjen salibandykerho 2010 –syntyneille ja nuoremmille

 
 
 
 
 
————————————————————————————————-
 
Suojaa pääsi pakkaselta!

SBT PaPon fanipipoja on myynnissä hintaan 25€ kappale. Pipoja voi ostaa harjoituksissa, pelitapahtumissa, joukkueenjohtajan kautta tai suoraan seuratyöntekijältä. Pipot ovat Fat Pipe -merkkisiä ja komeita!

Salibandyn harrastamisen taloudellinen tuki
Salibandyn harrastamisen taloudellista tukea voi edelleen hakea. Voit tehdä hakemuksen täyttämällä hakulomakkeen tästä linkistä: HAKULOMAKE

E-tyttöjen sarja paketissa – mitä miettii valmennus?

E-tytöt päätti kautensa sunnuntaina 31. päivä maaliskuuta Iittalassa. Kausi oli tytöille ensimmäinen sarjassa ja suurella pelaajaringillä harjoitteleva joukkue pelasi sarjaa kahdella peliryhmällä, joiden kokoonpanoa vaihdeltiin turnausten välillä. SBT PaPo Musta sijoittui lopulta kahdeksan joukkueen sarjassa neljänneksi ja SBT PaPo Punainen viimeiseksi. Sarjasijoituksia tärkeämpää oli, että kaikki pelaajat pääsivät pelaamaan paljon ja kaikille pelaajille kertyi kauden aikana voittoja tilille. Lisäksi kausi sujua alun pienten arasteluiden jälkeen erittäin nousujohteisesti ja PaPo oli ainoa joukkue, joka kykeni kukistamaan sarjan voittaneen Hämeenlinnan Steelersin.

Seuraavaksi meillä kertovat kaudesta joukkueen valmentajat Heidi Karlsson ja Riina Haapamäki. Selvyyden vuoksi haastattelussa Heidin vastaukset kysymyksiin ovat kursivoituina, Riinan vastaukset lihavoituna ja haastattelijan kysymykset normaalilla fontilla.

Millainen tunnelmia kaudesta on valmentajilla tässä vaiheessa?

”Hyvä kausi oli. Ollaan positiivisesti yllättyneitä, että kaikki ovat kehittyneet niin paljon ja nopeasti” ”Tuli niin yllätyksenä, että lähdettiinkin kahdella ryhmällä, mikä oli haasteellista, mutta myöskin erittäin opettavaista. Vaikka viimeiset pelit olikin aika kovia, niin hyvin pärjättiin nekin ja nyt on ihan kiva fiilis.” ”Lyhyesti, kausi oli erittäin onnistunut. Uusi joukkue ja kaikilla uusi tilanne, niin ei voi muuta sanoa.” ”Ja uudet pelikaverit ja vielä peliryhmiä sekoitettiin koko ajan, niin kaikki pääsi oppimaan tosi paljon.”

Joukkueen rinki oli suuri ja aivan kauden kynnyksellä päädyttiin ilmoittamaan E-tytöistä kaksi joukkuetta sarjaan. Miten ratkaisu toimi valmennuksen mielestä ja oliko ratkaisu oikea?

”Tähän kysymykseen tulikin jo hiukan vastausta äsken, mutta molempien mielestä varmastikin oikea. Kaikki tytöt saivat peliaikaa ja pääsivät pelaamaan yhdessä.” ”Niin, olihan se raskasta kun on kaksi joukkuetta ja pelipäivät on tosi pitkiä, mutta olisi se varmasti ollut vielä raskaampaa, sitten odotuttaa tyttöjä katsomossa, jos kaikki ei mahdu pelaamaan ja peliajat olisivat jääneet aika pieniksi. Hyvä ratkaisu, mutta raskas.” ”Kyllä ja aiheutti välillä vaikeuksia esimerkiksi peliryhmien tekemiseen, mutta lopputulos hyvä.”

Mikä oli tavoitteena tälle kaudelle?

”Tavoite tälle kaudelle tietysti oli oppia ja kehittyä, mikä on tapahtunut erittäin kovaa vauhtia, mutta myöskin mukavia saavutettuja tavoitteita oli, että joka ikinen tyttö pääsi voittamaan useamman kuin yhden pelin ja joka ikinen tyttö myös pääsi tekemään maaleja, lukuun ottamatta maalivahteja tietenkin. Kaikki pääsi onnistumaan, se oli yksi tavoite.” ”Sitten tavoitteen oli myös tietenkin muodostaa se joukkue, joka on mielestäni onnistunut hyvin. Ollaan saatu sitä yhteishenkeä ja ollaan saatu oikea joukkue tehtyä.” ”Kyllä.”

Mikä oli kuluvan kauden mieleenpainuvin hetki?

”Tähän minun vastaukseni on, että voitto Steelersistä!” ”Ehkä ne on olleet ne ensimmäiset hetket mitä on tullut. On tullut ensimmäisiä maaleja, tuli ensimmäinen tasapeli jota kuta vastaan ja…” ”Sitten ensimmäiset voitot…” ”Niin, ne on ne ensimmäiset asiat joita on tullut, koska sen on nähnyt lapsistakin, että kuinka iloisia ja huojentuneita he ovat, kun he huomaavat pärjäävänsä niin kuin kaikki muutkin.”

Mikä yksittäinen asia kehittyi kauden aikana?

”Ehkä se yhdessä pelaaminen ja pelipaikkojen hahmottaminen.” ”Pelinlukutaito näillä aloittelevilla pelaajilla.”

Mikä on tärkein yksittäinen kehittämisen paikka lähitulevaisuudessa?

”Ehkä kun on niin iso joukkue ja ikähaitari on niin suuri, niin ne taitotasojen erot on tosi isoja. Niiden tasaaminen ja ettei tulisi sellaista, että aina muutama pelaaja ratkaisee niitä pelejä. Se on kyllä tasoittunut kyllä huomattavasti kauden aikana.”

Mitä kaudesta jäi kouraan?

”No ainakin varmasti hyvä mieli kaikille. Paljon onnistumisia ja on ollut hienoa nähdä kuinka paljon tytöt on kehittyneet tämän kauden aikana.” ”Kyllä. Onnellinen olo. Kyllä sitä itsekin iloitsee, kun toiset kehittyy ja onnistuu ja oppii uusia juttuja.” ”Ja sitten myös haikea olo tietenkin. koska porukka nyt sitten jakautuu kahtia, mutta se kuuluu tähän.” ”Ei olla vielä vuodatettu kyyneleitä, mutta ehkä jossain vaiheessa.” ”Kyllä.”

Miten kevät tästä jatkuu eteenpäin?

”Meillä on tässä vielä tulossa Tampere Floorball Tournament ja sitten tarkoituksena pitää ehkä jotain mukavia pieniä pelituokioita vanhemmat vastaan lapset ja vähän sitten vielä treeniä tietysti ennen kuin käydään lomille.” ”Kyllä. Juuri näin.”

Onko mielessä jotain muuta lisäiltävää?

”Iso kiitos kaikille pelaajille ja totta kai kaikille vanhemmille, joita meillä on tosi hienosti ollut mukana.” ”Niin on, vanhemmat on ollut hyvin mukana ja niitä ei ole tarvinnut hirveästi erikseen tsempata osallistumaan.” ”Joo, hienosti ovat olleet mukana yleisössä myöskin. Kannustus on ollut kaudella kova! Niin kuin tänäänkin.” ”Joo, kyllä!”

Kiitos haastattelusta. Erinomaisia vastauksia!

”Kiitos!” ”Kiitos!”

Kiitokset E-tyttöjen joukkueen kaikille pelaajille, valmentajille, muille toimihenkilöille ja vanhemmille upeasti sujuneesta kaudesta! Tsemppiä vielä tämän kuun viimeisenä viikonloppuna pelattavaan Tampere Floorball Tournamentiin!

E-poikien kausi päätökseen – valmentajien mietteitä

E-poikien kausi tuli salibandyliiton pelien osalta päätökseen lauantaina Tampereen Kauppi Sports Centerissä. Viimeisessä turnauksessa pojat kohtasivat Tampereen Ilveksen sekä Riihimäen RSS Panthersin. Ensimmäisessä ottelussa PaPo joutui tiukan taistelun jälkeen taipumaan Ilvekselle 5-2 ja jälkimmäisestä ottelusta tuloksena oli hieno 6-5 -voitto Panthersista. Voitolla PaPo jätti Panthersin taulukossa taakseen sarjajumboksi ja sijoittui itse kahdeksan joukkueen sarjassa seitsemänneksi. Vaikka voittoja ei tilille kauden aikana paljoa kertynytkään, oli joukkueen kausi oli positiivisen nousujohteinen.

Haastattelussa meillä on tänään joukkueen valmentajat Petri Venninen ja Jari Järventausta. Selvyyden vuoksi haastattelussa Petrin vastaukset kysymyksiin ovat kursivoituina, Jarin vastaukset lihavoituna ja haastattelijan kysymykset normaalilla fontilla.

Kausi on nyt ohi. Mikä on valmentajien fiilis kaudesta?

”Kaksijakoinen. Voitollisia pelejä neljä ja ne oli ihan positiivia ja ne oli taistelua. Jonkin verran kehitystä on tullut…” ”Kehitystä on tapahtunut, mutta toisaalta kaikilla pelaajilla joilla ei aina ihan ole asenne kohdallaan harjoituksissa, niin näillä pelaajilla ei kehitystä ole tapahtunut yhtä paljoa. Kokonaisuudessaan on kyllä mennyt paremmin kuin viime kaudella.” ”Kyllä!”

Mikä oli tälle kaudelle tavoitteena? Päästiinkö siihen?

”No mun mielestä tavoitteena oli, että pelaajat kehittyy kautta linjan ja että ruvetaan voittamaan pelejä ja pystytään voittamaan ilman apuja D-junioreista ja kyllä siihen on päästy. Ollaan pelattu hyviä pelejä, tappiopelejäkin, mutta ennen kaikkea saatiin nyt neljä voittoa, että on menty eteenpäin.” ”Kyllä!”

Mikä oli kuluvan kauden mieleenpainuvin hetki?

”Varmaan meidän aikasempi peli Ilvestä vastaan, mikä me voitettiin 2-1 maalein. Eli päästettiin vain yksi koko pelissä, kaverit puolusti koko joukkueella, teki töitä koko joukkueella. Se oli niin kuin oikeata joukkuepelaamista.” ”Kyllä, näin on. Joo-o.”

Mikä yksittäinen asia kehittyi eniten kauden aikana?

”No, vaihdot ainakin kehittyi, eli ei saatu vääristä vaihdoista jäähyjä ja ennen kaikkea pakkien vaihtopyöritys on Jarin pyörittämänä sujunut tosi hienosti tällä kaudella.” ”Ainakin selvästi parantunut, mutta vielä on parannettavaa. Parempaan on kuitenkin menty selvästi”

Mikä on tärkein yksittäinen kehittämiskohta tulevaa kautta ajatellen?

”Liike ja peruskuntoasiat on isoimmat kehityspaikat eli jalalla jäädään jatkuvasti jälkeen vastustajasta. Syöttäminen on toinen, eli tämmöinen yhteispelaaminen… Siellä on liikaa yksilöitä, jotka yrittää omasta päästä väkisin viedä pallon ylös ja tehdä maalin, vaikka olisi koko muu joukkue vapaana tekemässä maalia. Eli, se syöttöpeli, siihen täytyy saada kehitystä aika paljon.” ”Silloin rupeaa voittoja enemmän vielä, kuin nuo neljä. Näin se on.”

Mitä kaudesta jäi kouraan?

”Varmaan, ennen kaikkea se, että meidän joukkueen terävin kärki pelasi nousujohteisesti ja paransi peliään elikkä siellä selvästi on asennetta ja halua tehdä töitä, mutta erot ehkä on vähän isot sen terävän kärjen ja osan porukasta välillä.” ”Joo ja siinä osa jää niin, että ne eivät saa riittävästi… kaksi kolme kaveria ei riitä siihen koko ketjuun, että kyllä siinä pitää olla se viisi kaveria ketjussa. Silloin kun se toimii, niin… Se on niin kapea se terävin kärki.” ”Eli yhteispeliä tarvittaisiin vähän lisää” ”Kyllä!”

Miten tästä kevät jatkuu eteenpäin?

”Pidetään vanhempainpalaveri keskiviikon reenien yhteydessä, missä käydään läpi ensinnäkin se, että treenit jatkuu normaalisti, vaikka nyt olikin viimeinen turnaus. Viime kaudella suurin osa porukasta häipyi treeneistä tässä vaiheessa. Eli se on yksi asia ja sitten käydään läpi, että mitä tämä laji oikeasti vaatii noilta nuorilta urheilijoilta ja mitä niiden pitäisi tehdä kesän aikana, että olisi valmiina ensi kauteen.” ”Näin on. Joo.”

Onko mielessä mitään muuta lisättävää?

”Maalivahtimme Veetu oppi uusi asioita, muun muassa pitkän avauksen terävällä heitolla, että se oli minun mielestäni sellainen, että pitää mainita. Hän toteuttaa juuri niitä asioita, joita hänelle sanotaan.” ”Ja muutenkin Veetu on tämän sarjan yksi parhaita maalivahteja. Sen on huomanneet muutkin valmentajat ja ihailevat hänen työskentelyä. Se on meillä sellainen iso henkilö ja mahdollistaa meidän menestymisen.”

Olette tällä kaudella ensimmäistä kertaa yhdessä valmennustiiminä. Miten yhteistyö toimi? Mitkä ovat kaverin vahvuudet ja miten hän täydentää valmennustiimiä?

”Yhteistyö ensinnäkin on toiminut todella hyvin. Meillä on aika samanlainen ajatusmaailma Jarin kanssa valmentamisesta ja meillä on olemassa ne tavoitteet kehittää tuota porukkaa. Tehdään yhteistuumin töitä, keskustellaan asioista, keskustellaan harjoitteista, suunnitellaan asioita yhdessä ja tehdään yhdessä niitä asioita. Kyllä minun mielestäni tämä on toiminut tosi hienosti. ”Mä sanoisin, että Petrin kanssa juuri jos on erimielisyyttä, niin siitä keskustellaan ja tullaan kyllä tosi hyvin yhteisymmärrykseen. Jos minulla on jotain asiaa joita en tiedä, koska valmennan ensimmäistä kautta salibandyporukkaa, niin olen Petriltä kysynyt mitä tehdään ja ollaan pystytty porukkaa jakamaan kahteen osaan ja monta kertaa olen vielä kysynyt, että voinko tehdä tämmöistä. Yhteistuumin, minun mielestäni yhteistyö on ollut hyvää. Ei ole kyllä moitteen sijaa.” ”Ja Jarillahan on, kun vahvuuksista puhutaan, koulutusta sellaisista aihealueista, mitkä ovat myös tärkeitä tässä lajissa. Jari on vetänyt noita venyttelyitä ja koordinaatioharjoitteita ja tämmöisiä, niin se tuo vähän laajuutta tähän meidän valmentamiseen. Olkoonkin, että niitä ei noissa meidän kahdessa viikon harjoituksessa pysty kauheasti vetämään. Joka tapauksessa se antaa mahdollisuuden tehdä tämmöisiä asioita ja saadaan niitä siihen mukaan. Ja ennen kaikkea se täydentää valmennustiimissä, että on kaksi kättä, kaksi silmää ja yksi suu lisää tekemässä asioita. Ja kuten sanoin, että meillä on samanlainen ajatusmaailma, niin meitä on siellä kaksi tekemässä samojen asioiden eteen asioita.”

Kiitos Petri ja Jari!

”Kiitos!” ”Kiitos!”

Naisten kausi päätökseen – haastattelussa Sami Ahola

SBT PaPon naisten edustusjoukkueen kausi päättyi viime viikonloppuna pelattuun kotiturnaukseen, josta naiset nappasivat kaksi maukasta voittoa. Viime kauden päätteeksi naiset nousivat kolmosdivarista nykyiselle sarjatasolleen naisten kakkosdivariin. Sijoitus tämän kauden päätteeksi oli sarjanousijalle erittäin komea kolmas yhdeksän joukkueen sarjassa. Lohkovoittaja RSS Panthers keräsi kasaan viisi pistettä enemmän ja jatkaa kauttaan divarin nousukarsinnoissa.

Päävalmentaja Sami Ahola. Kausi on nyt ohi. Mikä on valmentajan fiilis kuluneesta kaudesta?

-Kyllä se ihan positiivinen fiilis on siitä, että uuteen sarjaan menee ja lopulta sijoitus on kolmas yhdeksästä joukkueesta. Kyllä se ihan loistava suoritus on ollut kaiken kaikkiaan. Mikään joukkue ei ollut lohkovoittaajaa lukuun ottamatta meitä parempi – kaikilta otettiin voittoja ja pisteitä. Tuo Riihimäki (RSS Panthers, toim. huom.) oli niin paljon parempi, että ovat paikkansa sarjan kärjessä ansainneet.

Kuten mainitsit, oli uusi sarja, eli naiset nousivat viime kaudella kolmosesta kakkoseen. Kuinka iso askel pelillisesti oli kolmosen ja kakkosen välillä?

-Nyt on helppo sanoa sillain, että yllättävän pieni loppujen lopuksi. Varsinkin kärkijoukkueiden osalta. Odotettiin ehkä vähän kovempaa sarjatasoa tuosta kakkosestakin. Toisaalta toissa kaudella, jos nyt ajattelee, niin siellä kolmosessa meidän hyökkäyskoneisto oli niin vahva, että tehtiin paljon maaleja joka pelissä ja nytkin pystyttiin oikeastaan vastaamaan siihen – maalintekovoimaa oli ihan riittävä sitten lopulta, vaikka yhden pelaajan pois lähtö kesken kauden ehkä hiukan riipaisikin siinä jossain kohdassa. Odotin ehkä hiukan kovempaa tasoa. Tai sitten ollaan vaan niin pirskatin hyviä, että pystyttiin tuolla tasolla pelaamaan, jolla ollaan pelattu koko kausi. Yksi iso juttu mikä viime vuoteen verrattuna, niin koko joukkueella ja tietysti jokaisella pelaajallakin, niin pelinopeus on se juttu millä me eletään. Elettiin tämä kausi ja siihen on tarkoitus tulevaisuudessakin kiinnittää vielä huomiota, että se pelinopeus vielä kasvaa tuosta mitä se on ollut.

Ensi kaudella pelit jatkuvat kakkosessa. Millainen kausi on odotettavissa? Mitä on tavoitteena?

-Tavoitteista nyt tietysti tuolla paikallisen ruokapöydässä viimeisten pelien jälkeen jonkin verran puhuttiin, mutta ei ole ollut tapana niitä kauheasti ulospäin esittää. Sen verran voi sanoa, että naisten sarjatasot tulee muuttumaan ensi kaudelle ja seuraavallekin kaudelle, niin jotakin mielenkiintoista sinne on tulossa tuohon meidän sarjatason yläpuolelle. Lisäksi naisten kakkosdivarikin ensi kaudella mitä todennäköisimmin pelataan kolme kertaa viisitoista minuuttia tehokkaalla peliajalla, niin siinä on jo aika paljon haasteita. Vielä lisänä se, että katson tässä juuri tuoreinta Ylä-Satakuntaa, niin tässä kuvassa näkyy nuoria pelaajia, joita entistä enemmän haluaa nähdä siellä naisten joukkueen riveissä.

Mainitsit, että piditte palaveria pelaajien kanssa viimeisten pelien jälkeen. Miltä vaikuttaa, että kuinka hyvin joukkueen runko pysyy kasassa ensi kaudelle?

-Hyvin.

Kuten aikaisemmin mainitsitkin, tällä kaudella Krista Runsas siirtyi kesken kauden pelaamaan Salibandyliigaa. Ketkä ovat seuraavat PaPo-kasvatit liigassa?

-Vastataan sen verran, että on meillä muutama liigapelaaja Kristaakin ennen ollut, niin aivan varmaa on se, että Kristan jälkeen seuraavan liigapelaajan tulemiseen ei mene niin kauaa kuin meni Kristan ja näiden edellisten välissä. Pian.

Eli seuraavat liigapelaajat ovat jo aloittaneet PaPossa salibandyn pelaamisen?

-Kyllä on jo ihan selkeästi. Kysymys on vaan siitä, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Onko mielessä mitään muuta lisäiltävää?

-Noh, ainakin tällä hetkellä tuntuu, että tässä kevään korvalla itsellä on sellainen lievä tyhjyys aina jokaisen tapahtuman jälkeen. Naisten osalta pelit ovat päättyneet, C-tyttöjen osalta liiton pelit on päättyneet.. Että, että… Kyllä täytyy sanoa, että tuossa salissa, kun reenejä on pitänyt, vaikka välillä jonkin verran on kärsitty siitä, että meillä on muualla asuviakin, niin se tekeminen on ollut sen näköistä, että kun aikaisemmin tuossa mainitsin siitä pelinopeuden kasvattamisesta, niin ilo on ollut reenauttaa naisten ja B-tyttöjen reenejä, joissa siellä kyllä hommat toimii.

Kiitos, ja hyvää kevättä!

-Kiitoksia!

C1-poikien kausi päättyi playoff-karsintoihin

C1-poikien kausi päättyi menneenä viikonloppuna Lappeenrannassa pelattuihin playoff-karsintoihin. Kaksipäiväisissä karsinnoissa pojat pelasivat kolme ottelua, joista he voittivat yhden ja hävisivät kaksi. Lappeenrannan turnauksessa kohtasivat alueellisten eliittisarjojen kahdeksan parasta joukkuetta kahdessa lohkossa ja jatkopaikkoja playoff-karsintojen toiselle kierrokselle oli jaossa yksi.

Lauantaina pitkän bussimatkan jälkeen SBT PaPo kohtasi 14:45 alkaneessa ensimmäisessä ottelussaan FBC Remixin ja pienen tauon jälkeen 19:45 Blackbirdsin. Molemmista otteluista tuloksen 1-5 -numerot vastustajan hyväksi. Sunnuntaina hyvin nukutun yön jälkeen vastaan asettui 12:00 alkaneessa ottelussa Imatran Voima. Voimaa vastaan PaPo taisteli hienon 7-6 -voiton ja sijoittui omassa lohkossaan kolmanneksi.

Lohkon kolmas sija ei kuitenkaan riittänyt pelien jatkumiseen tämän kauden osalta, sillä lohkosta jatkoon toisen lohkon voittajaa vastaan meni vain voittaja. Lohkojen voittajien kohtaamisessa PaPon lohkon voittaja Blackbirds kukisti Lappeenrannan NST:n 4-3 ja eteni karsintojen seuraavaan vaiheeseen.

Viikonlopun tapahtuma sai kokonaisuudessaan paljon kehuja papolaisilta jo kotimatkalta: ”Turnaus oli hyvin järjestetty ja tuomarit olivat loistavia. Kaikki ottelut ja joukkueet olivat hyvätasoisia ja upeaa oli, ettei mikään kahdeksasta porukasta kuumentunut missään vaiheessa, vaikka pelit olivat tiukkoja.”

Päävalmentaja Petri Uusi-Luomalahti. Nyt kun turnauksesta on kulunut muutama päivä, voisitko sanoa mitä Lappeenrannasta jäi kouraan?

”Hitosti hyvää kokemusta. Ensimmäinen hotellireissu tällä porukalla varmaan koskaan. Pelit lauantaina meni vähän vihkoon, kun jalat jäi bussiin. Jotenkin vähän niin kuin liike loppui. Ei vastukset kuitenkaan mitään ylivoimaisia ollut. Hyvällä pelillä oltaisiin ihan hyvin voitu voittaakin molemmat pelit. Sunnuntain peli oli sitten ihan erilainen. Alku oli hyvä ja kaveri oli täysin unessa. Sitten ne otti aikalisän ja me oltiin sitten sen jälkeen puolitoista erää vähän niin kuin sillassa, mutta siinä oli taistelua ja peittoja. Hyvin on jätkät vuoden mittaan kehittyneet. Varsinkin joukkueena siitä miltä se näytti syksyllä. Uusia jätkiä ja ennestään pelillisesti tuntemattomia toisilleen.”

Miten tästä kevät jatku eteenpäin?

”Ainakin toukokuulle asti tässä vielä harjoitellaan. Koulun pelit (Koululiikuntaliiton yläkoulujen SM-lopputurnaus, toim. huom.) on vielä tulossa ja osa pelaa parin viikon päästä vielä B:n haastajafinaaleissa kuitenkin. Katsotaan tässä vielä, jos mahdollisesti lähdetään johonkin turnaukseen, Kohos-cuppiin tai johonkin. Se nyt on pikkuisen auki vielä. Sen jälkeen sitten kesätauolle.”

Kiitos Petrille kommenteista ja onnittelut joukkueelle upeasta kaudesta koko PaPon puolesta!

C-tytöt haastajafinaalin voittoon!

C-tyttöjen kausi päättyi sunnuntaina upealla tavalla Länsirannikon ja Sisä-Suomen ylialueellisen haastajasarjan voittoon. Parkanossa pelatussa finaalissa SBT PaPo päihitti Pöytyän Urheilijat vakuuttavin numeroin 7-1.

Tytöt pelasivat upean nousujohteisen kauden ja ansaitsivat ehdottomasti finaalivoittonsa. Nousujohteisuudesta kertoo hyvin muun muassa se, että finaalin voitto oli tyttöjen 13 perättäinen voitto. Edellisen tappionsa tytöt kärsivät joulukuun 9. päivä. Nousujohteisuus näkyy myös hyvän finaalivastustajaa Pöytyän Urheilijoita vastaan pelattujen otteluiden tuloksista. Ensimmäisen ottelun pöytyäläiset voittivat niukasti 2-4, mutta loput kolme joukkueiden kohtaamisista päättyivät PaPon voittoon joka kerta suuremmalla marginaalilla: 7-3, 7-2 ja 7-1.

Finaali alkoi tytöiltä upeasti, kun Senni Mustakoski teki johtomaalin jo neljän sekunnin jälkeen. Tämän jälkeen PaPo pelasi johtoasemassa loppusummeriin ja voitonjuhliin saakka.

Joukkueen päävalmentaja Tiina Sirén, miten joukkue on kasvanut kauden aikana?

”Hienosti on monet kasvaneet paljon nimenomaan yksilöinä eteenpäin ja henkilökohtaiset taidot on kasvaneet aivan valtavasti. Sitten ymmärrys kaverin auttamiseen on kasvanut, niin totta kai se on vienyt joukkueena ja yhteisenä tekemisenä eteenpäin ihan loistavasti. Henki on ollut sellainen, että sitä kaveria autetaan ihan oikeasti.”

Mikä oli tälle kaudelle tavoitteena?

”Kauden alussa ei määritelty suoraan mitään tulostavoitetta, mutta siinä vaiheessa kun tuo haastajasarjan alemmassa pelaaminen ja sarjan vastustajat lopulta selvisivät, niin totta kai siinä vaiheessa sen voitto ja haastajafinaalipaikka oli se mitä haettiin. Eli kyllä se mitä saatiin, oli myös tavoitteena.”

Mikä on kuluvalta kaudelta mieleenpainuvin hetki?

”Yksittäinen hetki oli kun haastajan runkosarjan toiseksi viimeisessä turnauksessa voitettiin Pöytyä Turussa (24.2. SBT PaPo – PöU 7-2, toim. huom.). Se oli yksittäinen kokonaisuutena äärimmäisen hyvin onnistunut peli ja kokonaisuus kannustajista lähtien. Ensimmäistä kertaa saatiin silloin meidän fanien aallot liikkeelle.”

Mitä ensi kaudelle on tavoitteena?

”Hyvin auki vielä. Tyttöpuolella vaihtuvat taas ensi kaudeksi nuo ikäjakaumat, niin riippuu hyvin paljon siitä miten joukkueet muodostuvat. Meillä on kuitenkin hienosti se pelaajapolku etenemässä. Monet pelaavat useassa joukkueessa, ja sitä pitää tietenkin katsoa, että kuinka se kasataan, että saadaan pystytään tarjoamaan paras mahdollinen kehittymisen paikka joka pelaajalle.”

Miltä tyttösalibandyn tulevaisuus PaPossa näyttää?

”Hyvältä! Meillä on valtavan hyviä junioreita, jos ajatellaan sitä, että meillä on noita 2004-syntyneitä käynyt jo naisten peleissä ja pärjänneet siellä äärimmäisen hyvin. Ja se, että pystytään tarjoamaan sitä haastavampaa pelipaikkaa, joka vie sitä pelaaja eteenpäin. Eli pystyy pelaamaan siellä oman ikäistensä porukassa, mutta taitojen kehittyessä löytyy haastavampaakin sarjaa sieltä vanhemmista. Näen, että meillä on tyttöpuolella loistava tilanne.”

Mikä on tärkein yksittäinen kasvunpaikka tai kehittämisen paikka tyttösalibandyssa?

”Yksittäinen, niin ehkä tietyllä tapaa se sitoutuminen siihen omatoimiseen tekemiseen on iso  haaste. Se tuo niitä kaikkien isoimpia eroja kehittymisessä kesken kauden. Se on kuitenkin rajallinen määrä mitä pystytään joukkueen kanssa harjoittelemaan, ja jos se on ainut mitä harjoittelu mitä tekee, niin se on minuutteina viikossa aika vähä.”

Koska PaPo juhlii Suomen mestaruutta?

”Kyllä sekin päivä vielä tulee.”

Onko jotain muuta jonka vielä haluaisit mainita?

”Ehkä oikeastaan se, että se tyttöjen halu pelata ja oppia tätä nykysalibandya – eli nimenomaan sitä, että pelataan kovaa, mutta pelataan oikein – näkyi varsinkin tuossa finaalipelissä aivan loistavasti monenkin pelaajan osalta. Kiitos hyvän tuomarilinjan, siellä saatiin pelata kovaa, mutta tilanteet pelattiin puhtaasti. Tytöt pystyy siihen ja ihan selkeästi näkee, että monet nauttii siitä, että kun ihan oikeasti mennään kovaa. Ei naapuria satuttaen, mutta kovaa.

Kiitos päävalmentajalle haastattelusta ja onnittelut koko joukkueelle kauden suorituksesta!

Yläkoulun tytöt KLL:n lopputurnaukseen

Parkanon yläkoulun tytöt löivät suvereenilla esityksellä 8-3 -numerot taululle salibandyn aluefinaalissa Isokyröä vastaan. Aluefinaalin voittamalla tytöt selvittivät tiensä Suomen kuuden parhaan yläkoulun joukkoon ja pelaamaan. Koululiikuntaliiton valtakunnalliseen lopputurnaukseen SM-mitaleista 24. huhtikuuta Helsinkiin. Parkano selvitti tiensä lopputurnaukseen jo toisen kerran. Viime vuonna yläkoululaiset pääsivät finaaliturnaukseen ja sijoittuivat kuudenneksi.

”Peli on sillä tasolla, mitä pelin pitäisi tässä vaiheessa keväällä ollakin. Parasta peliä mitä ollaan tällä kaudella nähty ja parhaaseen aikaan mitä voi olla. Jos nyt jotain hakee, niin pikku juttuja voi aina korjata, mutta kyllä ne vielä parannettavissa on tähän kevään huipentumaan.”, kertoo joukkueen valmentaja Sami Ahola päivän suorituksesta.

Koululiikuntaliiton SM-mitalit yläkoulujen osalta ratkaistaan Helsingissä pelattavassa turnauksessa kuuden kahteen lohkoon jaetun joukkueen kesken. Viime vuonna Parkanon yläkoulun tytöt selvittivät tiensä turnaukseen ensimmäistä kertaa. Sillä yrityksellä tuloksena oli niukat tappiot ja kuudes sija.

”Nyt kun lopputurnaukseen mentiin toista kertaa, niin täytyy lähteä edellistä kertaa parantamaan. Liikunnanopettajakin heitti oman haasteensa, että on ollut joskus hopealla KLL:n kisoissa, niin sitä lähdetään sieltä metsästämään. Vedonlyönti on päällä. Parin viikon sisään meillä on tässä kaksi finaalia vielä (Salibandyliiton sarjojen C- ja B-tyttöjen haastajafinaalit, toim. huom.), niin sunnuntaina saadaan mitalia kaulaan ja toivottavasti päästään myös pyttyäkin nostamaan, niin ollaan tyytyväisiä.”, kertoo Ahola

Päivän hyvästä suorituksesta huolimatta, ei peli kuitenkaan vielä ollut täydellistä. Mitään isoja ongelmia ei millään osa-alueella ollut, mutta pientä parannettavaa löytyy muun muassa puolustuspelistä.

”Hiukan ollaan välillä turhan kaukana pallottoman puolustamisessa. Pikkuisen aggressiivisuutta lisää, niin sitten on hyvä. Omaa pelitapaa on hakemalla haettu tässä kevään aikana, niin pientä parannettavaa löytyy, mutta pikku asioista puhutaan.”, avaa Ahola joukkueen kehityskohteita.

Tällä viikolla tytöt ja naiset valtaavat Urheilutalon molempina päivinä. Lauantaina naisten edustusjoukkue pelaa kauden viimeiset ottelunsa ja sunnuntaina taistellaan C-tyttöjen haastajafinaalissa PaPon ja Pöytyän Urheilijoiden välillä.

”Toivottavasti on lauantaina ja sunnuntaina on tupa täynnä, niin saadaan se kuuluisa kuudes kenttäpelaaja tänne Urheilutalolle”, haastaa Ahola parkanolaisia salibandyfaneja